Paavo: Miten päädyin tälle alalle?

Oon ollu kiinnostunu tukasta niin kauan kun vaan muistan. Mä taisin olla jo 5 vuotiaana aina kiinni äidin tukassa ja koska mulla ei ollut kun veljiä niin se oli sitten ainut kuka sai toimia mun "harjotuspäänä". Myös mun oma tukka on värjätty sekä silkkipaperilla että tusseilla useempaan otteeseen. Toivoin aina että pääsisin äidin mukaan kampaajalle katsomaan mitä siellä tapahtuu.

Joskus ala-asteikäsenä (ehkä 10v) äiti ei enää jaksanu mun jatkuvaa tukan näpräämistä, joten osti mulle jostain leluosastolta semmosen lasten kampauspään. Senhän mä sitten piippasin aika nopeesti ihan pilalle, muovia kun tais olla. Myöhemmin sitten selvitettiin mistä sais aitohiuksisen harjotuspään, että se kestäis vähän paremmin mun käsittelyjä. Mun äidillä taitaa olla vieläkin kaikki mun kouluaikasetkin harjotuspäät tallella jossain.

Mutta tosiaan oon ihan pienestä pitäen ollut kiinnostunu hiuksista ja kaikesta ulkonäköön liittyvästä. Joskus yläasteella mietin hetken, et kiinnostaisko mua enemmän vaateala mutta viimestään siinä vaiheessa kun kampaajakoulu alko olin varma että oon just oikeella alalla.

Beatiin päädyin alunperin Nooran kautta. Oltiin Nooran kanssa samalla luokalla HELPAssa. Eli Noora ja Tytti oli ollut samassa työpaikassa, ja myöhemmin oltiin Nooran kanssa samaisessa paikassa töissä. Olin kevään 2010  (jollon Beat avattiin) intissä ja en vielä tienny mitä sen jälkeen tekisin. Joskus siinä kevään aikana Noora sitten laitto mulle viestiä, että on menossa mukaan johonkin uuteen kampaamoon ja kysy et kiinnostaisko muakin tulla sinne. Vähän hirvitti kyllä aluks kaikki toiminimen pystyyn pistämiset ym byrokratia, mutta hyvinhän se sitten hoitu armeijastakin käsin. En mä tainnu olla kotiutumisen jälkeen kun 4 päivää vapaalla, ennen kun alotin Beatissa hommat.

Nykyään päivät menee pääsääntösesti Beatissa asiakkaiden kanssa, mutta välillä tulee tehtyä myös meikki/tukkakeikkoja erilaisissa näytöksissä ja kuvauksissa.


Paavo